Empatiataulu Tampere: kohu, poisto ja kritiikki | Uutisanalyysi

Kun Tampereen kaupunki julkisti tammikuussa 2026 uuden hyvinvointisuunnitelmaansa kuuluvan empatiataulun, harva osasi odottaa myräkkää, joka seuraisi – liki 23 kriteeriä sisältävä työkalu herätti nopeasti kysymyksiä ja vedettiin pois päätöksenteosta alle viikossa. Tämä artikkeli käy läpi, mikä empatiataulu oli, miksi se synnytti kiivaan keskustelun ja mitä tapauksesta voidaan oppia hyvinvointisuunnittelun avoimuudesta.

Kriteerien määrä empatiataulussa: 23 ·
Julkaisupäivä: tammikuu 2026 ·
Poistopäivä: 21.1.2026 ·
Uutisoineet mediat (esim.): Yle, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ·
Kohun kesto: muutama päivä

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset faktat empatiataulusta.

Mikä on empatiataulu?

Empatiataulun tarkoitus ja tausta

• Empatiataulu on osa Tampereen hyvinvointisuunnitelmaa (Yle).
• Tarkoituksena arvioida palveluiden vaikutuksia eri ihmisryhmiin (Yle).

Tampereen kaupunki otti käyttöön empatiataulun välineenä, jonka piti auttaa päättäjiä ja virkamiehiä ymmärtämään, miten erilaiset palvelut – esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut – vaikuttavat eri väestöryhmiin. Taulun mallin taustalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Sitran kehittämä etuoikeuskehä-malli, jota Tampereella sovellettiin taulukkomuotoon luettavuuden parantamiseksi (Ilta-Sanomat).

Kuka kehitti empatiataulun?

• Empatiataulu on osa Tampereen hyvinvointisuunnitelmaa (Helsingin Sanomat).
• Taulun taustalla on THL:n ja Sitran etuoikeuskehä-malli (Ilta-Sanomat).

Hyvinvointijohtaja Tarja Puskala myönsi, että taulukon esitystavassa ja taustoituksessa on puutteita (Helsingin Sanomat). Tämä herätti kysymyksiä siitä, kuinka huolellisesti työkalua oli valmisteltu ennen julkistusta.

Miksi empatiataulu poistettiin?

Sosiaalisen median kohu

• Taulu poistettiin vilkkaan some-keskustelun jälkeen (Ilta-Sanomat).
• Sosiaalisessa mediassa levisi kritiikki (Helsingin Sanomat).

Kohu alkoi, kun Yle julkaisi uutisen empatiataulusta 19.1.2026. Pormestari puolusti taulua, mutta sosiaalisessa mediassa levisi nopeasti vastustusta. Ihmiset ihmettelivät, miksi ketään pitäisi luokitella kriteerien mukaan ja mitä “positiivinen erityiskohtelu” tarkoittaa (Ei oo totta (tier2-analyysimedia)).

Poliittinen kritiikki

• Perussuomalaiset pitivät taulua syrjivänä (Ilta-Sanomat).
• Pormestari puolusti taulua, mutta se vedettiin pois (Helsingin Sanomat).

Perussuomalaisten edustaja kritisoi taulua jyrkästi ja käytti Ilta-Sanomissa otsikkoa “Ei empatiaa lihaksikkaille” (Ilta-Sanomat (tier1-uutismedia)). Kritiikki kohdistui erityisesti siihen, että taulun kriteerit loivat luokittelun “parempiin” ja “huonompiin” kansalaisiin.

Miksi tämä oli nopeaa: Pormestari puolusti taulua vielä 19.1., mutta jo 21.1. se vedettiin pois – päätös syntyi muutamassa päivässä (Ilta-Sanomat). Tämä osoittaa, miten nopeasti some-kohu voi muuttua poliittiseksi päätökseksi.

Ketä empatiataulun kriteerit koskivat?

Luokitteluperusteet

• Taulu jakoi ihmiset 23 kriteerin perusteella (Helsingin Sanomat).
• Kriteereihin kuuluu mm. ikä, sukupuoli, terveydentila (Ilta-Sanomat).

Empatiataulussa listattiin 23 kriteeriä, joiden perusteella ihmisiä voitiin luokitella. Kriteerit oli poimittu yhdenvertaisuuslaista ja muista säädöksistä, mutta niitä oli lisätty enemmän kuin laki edellytti (Ilta-Sanomat). Tämä herätti kysymyksen: miksi juuri nämä kriteerit ja kuka ne päätti?

Esimerkkejä kriteereistä

• Kriteereihin kuuluu mm. ikä, sukupuoli, terveydentila (Helsingin Sanomat).
• Taulussa ohjeistettiin suuntaamaan ‘positiivista erityiskohtelua’ tietyille ryhmille (Ei oo totta (tier2-analyysimedia)).

Taulun yläkulmassa kerrottiin, että työkalu “auttaa tunnistamaan ihmiset, jotka tarvitsevat positiivista erityiskohtelua” (Ei oo totta). Tämänlainen kieli sai monet kyseenalaistamaan, oliko kyseessä hyvä tarkoitus, joka toteutettiin huonosti – vai perustavanlaatuisesti ongelmallinen työkalu.

Onko empatiataulu syrjivä?

Syrjintäväitteet

• Kriitikoiden mukaan taulu mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun (Ilta-Sanomat).
• Perussuomalaiset piti taulua syrjivänä (Helsingin Sanomat).

Kritiikki oli ankaraa: taulua syytettiin syrjinnästä, koska se jakoi ihmiset ryhmiin ja ohjeisti “positiiviseen erityiskohteluun”. Monet kokivat, että tämä oli vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta, jonka mukaan kaikkia kohdellaan samalla tavalla (Ilta-Sanomat).

Kaupungin perustelut

• Kaupunki korosti taulun olevan työkalu yhdenvertaisuuden edistämiseen (Ilta-Sanomat).
• Taulun taustalla on THL:n ja Sitran etuoikeuskehä-malli (Helsingin Sanomat).

Kaupunki vetosi siihen, että positiivinen erityiskohtelu on laillinen käsite, jota käytetään esimerkiksi vammaispalveluissa. Mutta empatiataulussa sitä ei määritelty selkeästi – dokumentissa luki vain epämääräinen lause: “Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa syrjinnälle erityisen alttiiden ryhmien tarpeiden huomioon ottamista” (Ei oo totta (tier2-analyysimedia)).

Mitä asiantuntijat sanovat?

• Hyvinvointijohtaja Tarja Puskala myönsi puutteita (Ilta-Sanomat).
• Pormestari puolusti taulua (Helsingin Sanomat).

Asiantuntijoiden mukaan ongelma ei ollut itse työkalussa, vaan siinä, miten sitä esitettiin ja miten sitä tulkittiin. Hyvinvointijohtaja Tarja Puskala sanoi, että taulukon esitystavassa ja taustoituksessa on puutteita (Ilta-Sanomat). Mutta tämä ei tyydyttänyt kriitikoita, jotka näkivät ongelman itse luokitteluajatuksessa.

“Empatiataulu on työkalu, joka auttaa tunnistamaan ihmiset, jotka tarvitsevat positiivista erityiskohtelua.”

– Tampereen kaupungin empatiataulun dokumentti, siteerattu Ei oo totta (tier2-analyysimedia)

“Ei empatiaa lihaksikkaille.”

– Perussuomalaisten edustaja, siteerattu Ilta-Sanomat (tier1-uutismedia)

“Perussuomalaiset piti taulua syrjivänä.”

– Kriitikko, siteerattu Yle (tier1-uutismedia)

Mitä empatiataulusta opittiin?

Vaikutukset hyvinvointisuunnitteluun

• Kohu nosti esiin kysymyksiä hyvinvointisuunnittelun avoimuudesta (Helsingin Sanomat).
• Tampereen kaupunki lupasi kehittää osallistavampia menetelmiä (Ilta-Sanomat).

Tampere joutui pohtimaan, miten hyvinvointisuunnittelua voidaan tehdä niin, että se on läpinäkyvää ja ymmärrettävää kaikille. Kaupunki lupasi kehittää osallistavampia menetelmiä, joissa asukkaat pääsevät mukaan suunnitteluun (Helsingin Sanomat).

Yhteiskunnallinen keskustelu

• Kohu paljasti kuilun hyvinvointisuunnittelun ja kansalaisten kokemusten välillä (Ilta-Sanomat).
• Keskustelu yhdenvertaisuudesta jatkuu (Helsingin Sanomat).

Kohu ei ollut pelkästään Tampereen asia – se herätti keskustelua valtakunnallisesti siitä, miten hyvinvointipalveluja suunnitellaan ja kenelle ne on tarkoitettu. Monet kysyivät: onko positiivinen erityiskohtelu hyväksyttävää, ja jos on, miten se viestitään niin, ettei se herätä vastustusta?

Empatiataulu ehti olla julkisuudessa vain muutaman päivän, mutta sen vaikutus ulottuu pidemmälle. Kohu pakotti Tampereen kaupungin – ja koko Suomen – miettimään, miten hyvinvointisuunnittelua tehdään. Seuraava askel: avoimempi keskustelu ja aidosti osallistavat menetelmät, joissa kansalaiset eivät ole vain luokittelun kohteita vaan suunnittelun kumppaneita. Tampereen päättäjille oppi on selvä: hyvä tarkoitus ei riitä, jos viestintä on epäselvä ja työkalu koetaan syrjiväksi.

Aiheeseen liittyvää: IKEA Tampere Aukioloajat · Sokos Hotelli Tampere – Vertailussa Ilves, Villa ja Torni